Ensi sunnuntaina on vuorossa kauden ensimmäinen päätavoite, Rooman maraton. Eikä mikään ole niin ahdistavaa kuin yrittää löytää sopiva kenkä maratonille.
Kenkäahdistus alkoi nostaa päätään jo ennen vuoden 2014 loppua. Mitkä kengät olisivat toimivimmat? Adidaksia ja Asicseja ovat kyllä kaupat pullollaan, mutta kun olen viime vuodet mennyt kenkien kanssa minimalistisempaan suuntaan, vaihtoehtoja alkoi olla vähemmän. Kaikessa yksinkertaisuudessaan speksit olivat seuraavat:
– Enintään 3-4 mm droppi.
– Painoa noin 200 g, +/- 15 grammaa.
– Napakka ja nopea tuntuma tiehen.
Droppia lukuunottamatta aika perinteinen racing flat oli siis hakusessa.
Mutta. Ehkä olen sokea, mutta noilla spekseillä valinnanvaraa ei juuri ole. Kevyempiä kenkiä kyllä löytyy, esimerkiksi Saucony A6 tai Inov-8 Road-X Lite 155, mutta maratonille kaipaisi vähän enemmän.
Aikani etsittyäni päädyin seuraaviin kenkiin:
– Skechers GoMeb Speed 2
– Altra The One^2
– Scott Race Rocker 2.0
Sen jälkeen kun Meb Keflezighi voitti Bostonin maratonin viime vuonna, Skechersin juoksukengät ovat olleet Jenkeissä kovassa nosteessa. GoMeb Speed on Skechersin kisakenkä. Arvosteluiden perusteella sen piti olla juuri sellainen, mitä on tilauksessa ja kengät pääsivät ensimmäisenä testiin. Yllä mainitusta kolmikosta GoMebeillä onkin tullut juostua eniten, vajaa 220 km. Lyhyesti sanottuna ihan ok kenkä, mutta tunnoton. Alusta alkaen tuntui, että tämä on hyvä kakkosvaihtoehto, mutta joku parempi kenkä voisi vielä löytyä.
Altra oli seuraavana testipenkissä. Olin joskus tykännyt The Onen ykkösversiosta, mutta päivitys vei kengät ihan uuteen suuntaan. Parilla lenkillä kävi selväksi, että ainakaan maratonille kengistä ei ole. Tuntuma on ihan liian pehmeä omaan askellustyyliini. Varsinkin kovemmissa vauhdeissa tuntui, että kengillä saa tehdä töitä enemmän kuin normaalisti. Altrojen kanssa tuntui, että näistä haluaisi tykätä, mutta… Jollekin toiselle kengät voivat toimia ihan eri tavalla ja ne ovat arvosteluissa saaneet ylistystä osakseen. Ne eivät vain ole minua varten.
Viimeisenä vuorossa oli Scott Race Rocker 2.0. Scott on suurempi vaikuttaja pyöräilyn puolella ja merkin juoksukengät olivat minulle täysi mysteeri. Speksien perusteella kenkä näytti sopivalta, mutta kakkosversiosta ei juuri löytynyt edes arvosteluja. Tässä vaiheessa tarve löytää hyvät kisakengät kuitenkin ajoi pimeään ja kortin vinkumaan. Muutaman lenkin jälkeen kävi kuitenkin kuin Altroille – jollain toisella kengät voivat toimia hyvin, mutta itse en lähtisi niillä kisaamaan. Tuntuma on kyllä napakka, mutta kenkien pohja on mallin nimen mukaisesti lievästi kupera. Ajatuksena on lienee se, että kuperuus nopeuttaisi varsinkin kanta-astujilla askeleen siirtymistä kannalta päkiälle ja siten lyhentää maakontaktiaikaa. Jälleen, jollekin toiselle kengät voivat toimia oikein hyvin, mutta omaan askellukseeni ne eivät sopineet.
Scottin hylkäämisen jälkeen elettiin jo maaliskuun alkua ja kenkien kanssa alkoi tulla kiire. Aloin jo harkitsemaan kääntymistä Adidaksien puoleen, vaikka en noin suurella dropilla varustetuilla kengillä ole juossut pitkään aikaan. Kaupassa vastaan tulivat kuitenkin tuoreet New Balance Zante -kengät. Zanten droppi on 6 mm, vähän enemmän kuin olin alun perin ajatellut. Luultavasti sen takia en ollut kiinnittänyt kenkiin aiemmin huomiota. Muilta osin ne ovat kuitenkin juuri sitä, mitä lähdin hakemaan. Ennen kaikkea tuntuma on napakka ja sopivan kimmoisa. Dropin lisäksi pieni miinus tulee siitä, että kengässä on jalan holvikaaren kohdalla ikään kuin pohjan levyinen töyssy. Töyssy tuntuu kuitenkin kävellessä enemmän kuin juostessa ja vaihtamalla pohjalliset se häviää lähes kokonaan.
Zanteista tulee mieleen, että ne on selvästi suunniteltu New Balancen vastaukseksi Adidaksen Adios Boosteille ja mikäs siinä. Joka tapauksessa ne ovat testatuista kengistä selvä voittaja maratonille. Noin 80 km jälkeen niitä kehtaa kyllä suositella, jos hakusessa on napakka, nopea ja kevyt kenkä maratonille. Katsotaan, muuttuuko mieli itse kisassa.
P.S. siitä maratonista. Valmistautuminen on sujunut hyvin. Viime loppuviikosta alkoi katupöly ja siitepöly haitata, mutta ehdin onneksi tekemään viimeisen kovemman treenin juuri ennen pölyyntymistä. En nyt kehtaa tavoitteita alkaa sanoa ääneen, mutta jos riittävän kovaa menisi.
juoksuvarvas 