Juoksentelujen osalta vuosi 2015 oli vähintäänkin kaksijakoinen. Tältä se näytti kokonaisuutena.
Vuoden ensimmäinen puolisko meni harjoittelun osalta oikein mallikkaasti. Tammikuusta toukokuun loppuun kilometrejä tuli yhteensä 2148. Helmikuun Aktiassa tuli uusi 10 km ennätys (38.24) ja maaliskuun lopussa Roomassa uusi maratonennätys (2:57). Tosin maraton jäi kaivelemaan hampaankoloon. Olosuhteet eivät olleet erityisen hyvät, eikä juoksukaan. Etukäteen 2:55 alituksen piti olla ihan hyppysissä. Mutta maraton on kuningasmatka ehkä juuri sen takia, että suunnitelmia ja toteutusta ei ole aivan helppoa saada osumaan yksiin.
Rooman jälkeen oli tarkoitus keskittyä elokuun lopussa odottavaan UTMB:hen ja kunto näytti paremmalta kuin koskaan. Kevään myötä aloin juosta taas enemmän poluilla ja samalla myös siellä vauhdit paranivat. Kesän osalta suunnitelma oli yksinkertainen: kesäkuussa rinkkavaellus Lapissa (joka on muuten erinomainen tapa kehittää jalkoihin voimaa), heinäkuussa pari viikkoa Alpeilla lajinomaista treeniä ja sitten elokuussa itse kilpailu.
Toteutus jäikin sitten aika heikoksi. Tarkalleen kesäkuun 1. päivä alkoi sairastelu, joka eri muodoissaan jatkui seuraavat kuukaudet. Yksityiskohdista ei sen enempää, kun niistä on tullut aikaisemmin jo kirjoitettua. Käytännössä tavoitteellisesta treenaamisesta, tai juoksemisesta ylipäänsä, ei kesäkuun alun jälkeen tullut oikein mitään. Aika pitkään haikailin, jos UTMB:lle olisi voinut lähteä edes pinnistelemään lävitse, mutta lopulta siinäkään ei ollut järkeä.
Heikoimmillaan kunto taisi olla syyskuun loppupuolella. Keuhkoputki alkoi olla niin täynnä limaa, että se alkoi haitata jo normaalia elämääkin.
Lokakuun alussa sain vihdoin oikean diagnoosin sekä sopivan lääkityksen. Samalla pystyi aloittamaan jälleen säännöllisen liikunnan. Alkuun tosin hyvin kevyesti. Joulukuun toisella viikolla puolestaan tuli lääkäriltä lupa palata normaaliin harjoitteluun. Nyt on neljäs viikko menossa normaalilla rytmityksellä. Tosin määrien puolesta ei olla vielä normaalilla tasolla ja aamulenkit sekä jooga puuttuvat vielä ohjelmasta.
Käytännössä kunto on kehittynyt seuraavasti:
26.9 (ennen lääkityksen aloittamista):
8,07 km / keskivauhti 6.20 min/km / keskisyke 139
26.10 (ensimmäinen viikko kun sai liikkua 1 h päivässä):
9,70 km / keskivauhti 5.57 min/km / keskisyke 142
25.11 (edellisellä viikolla ensimmäinen vk-lenkki):
12,04 km / keskivauhti 5.35 min/km / keskisyke 142
18.12
10,23 km / keskivauhti 5.05 min/km / keskisyke 140
Vauhdin parantuessa myös määrät ovat hiljalleen nousseet. Marraskuun alussa osa liikunnasta täytyi vielä tehdä pyöräillen, joulukuun juoksukilometrejä tuli yhteensä 362.
Kunnon tarkka arviointi tällä hetkellä on vähän vaikeaa, mutta parin vetoharjoituksen perusteella kymppi voisi ehkä mennä 39.30-40 minuutin välille. Suurimmat puutteet ovat kestävyydessä. Yli 25 km lenkkejä olen juossut viimeksi toukokuussa. Tosin nyt pitkät lenkit voisi vihdoin ottaa taas ohjelmaan; joulukuussa pisimmät lenkit ovat hiljalleen kehittyivät kohti 25 kilometriä.
Yhteensä vuonna 2015 tuli
– 3098 juoksukilometriä (vrt. 4185 km vuonna 2014)
– 720 pyöräilykilometriä (elokuusta marraskuuhun)
– 21 h 30 min joogaa (tammikuusta toukokuuhun)
– Kaikkinensa 387 h liikuntaa (vrt. 500 h vuonna 2014)
Siihen nähden kuinka heikkoa tekeminen on ollut vuoden toisella puoliskolla, tilastot voisivat olla heikommatkin. Olen vähän yllättynytkin siitä, että toisella puoliskolla kertyi kuitenkin vajaa 1000 juoksunkaltaista kilometriä.
Ei voi kuin toivoa, että vuonna 2016 kaikki menisi vaihteeksi kohdalleen juoksemisen kanssa.
juoksuvarvas 